maanantai 9. heinäkuuta 2012

Motopalvelu SM Enduro 7.7

Kisoihin piti lähteä vähällä treenillä. Ei ole tullu 4-5krt enempää ajettua ja sekin sisälti cc-kisan ja valmennuspäivän. Lähtökohta taas kohdallaan kisoihin ja kostean kuuma keli ei varmasti tee helpoksi kisaa.

Katsastukset ja ilmottautumiset kuten normisti. Äänet meni läpi ilman murehtimisia kevyesti ja niin päin pois.


Ensimmäiselle kierrokselle lähdin ajeleen meiningillä, että katotaan nyt mitä tulee ja miten maistuu. Aamulla olo oli vähän "höntti", että ajo ei välttämättä tänään lähde.
Ensimmäisenä oli pitkä siirtymä mikä oli panssariuraa, polkuja ja pikkusia mäkiä ja "teknisiä"kohtia. Makea siirtymä, tuommoista olisi ajanut vaikka koko päivän. Kunnon päälle tai käsille ei tämä ottanut juuri yhtään. Sitten oli ensimmäisen maastokokeen aika.
Vähän vaikea asennoitua jatkamaan saman tyylisen uran ajamiseen nyt sitten kelloa vastaan. Alussa oli hieno mäki mistä olis saanu vähän hypättyä ja otettua tyylikkään pienet "scrubi-kuvat". Mutta eipä tullu paljoa kikkailtua, kun ei tiennyt yhtään mitä sielä takana odottaa. Ekalla pätkällä piti ohittaa pari tyyppiä, päästivät todella hyvin ohitse. Toisen kohdalla tietysti sammutin pyörän vähän matkan päässä ja jouduin päästään ohitse. Ei muuta kuin perään ajelemaan ja totesin, että ajetaan nyt tässä etten sotkisi senkin kisaa. Mutta olin sen verran nopeampi, että päätin mennä ohitse sitten leveämmällä kohdalla. Siinä ohituksessa menikin kädet nopeasti tukkoon ja loppu maastokoe olikin pientä taistelua. Pari tyyppiä oli yhessä mäessä kiinni ja niistä pääsin onneksi ohitse. Pahoittelut kilpailutoverille minkä kanssa jouduin tuollain touhuamaan. Sijotus pätkällä 33. Monta pyörän sammutusta ja yksi paha kuormalava paikka, että piti nousta pyörältä pois ja taluttaa ylitse, parannettavaa jäi.


Huollossa kerkesin hyvin tankkaamaan, juomaan ja pikkasen säätään etuiskareista vaimennuksia auki. Siitä ei muutakuin kohti helppoja siirtymiä ja kahta lyhyempää maastokoetta. 2 MK tuli nopeasti ja oli semmoinen ihan mukava baana ajella. Ekalla kierroksella tuhrasin aikaa aivan älyttömästi, kun oli suoran päässä 90-oikea ja 180 vasemmalle. Porukka oli vetässy lippusiimoista läpi ja mie siinä kohdalla hokasin, että voi helkkari tässä kävi näin. Pysähdyin ja käänsin pyörän ympäri, että pitäähän tämä pätkä ajaa niinkuin pitää ja ettei tule oikomisesta sanktiota. Joku yleisön hessu näyttikin sitten, että käänny ympäri ja jatka matkaa. Ei muuta kuin takaisin vaan paahtamaan. Loppu pätkä meni taas varoen pimeitä kohtia ja varomalla pitkäksi ajoja. Yhen kerran kävin syvällä spoorissa, kun en kerennyt katsomaan mistä sen sai kierrettyä. Ei mitään suurempaa tragediaa sillä pätkällä muuten, kuin tuo oikomis juttu. Sijotus pätkällä siitä huolimatta 28:s ja n. minuutti kärki aikaan. Ilman pysähtymistä ja tuumaamista olisi mennyt kyllä hyvin.

3 MK:lle olikin sitten helppo siirtymä hiekkatietä ja paria polkua pitkin. Maastokokeen piti olla yleisö pätkä mutta ei tuolla yleisöä ollut juurikaan. Maastokoe oli kyllä mieluinen, melko helppo ja pari makeeta kohtaa mistä vähän tuli vedettyä riskillä. Mukavia valleja ja vähän juuria urassa... Piti melko sokkona ajella, kun ei tiennyt yhtään miten reitti menee. Varovasti jarrutellessa mutkiin ja paristi silti meinas mennä lippusiimoihin. Maastokokeen jälkeen olikin sitten fiilis, että nyt tuntui meno jo vähän maistuvan ja ajokin semmoista mitä pitäisi olla. KYLLÄHÄN SE KULKIKIN! Sijotus maastokokeella 13:sta! 25s kärkeen mikä on paljon, mutta pohja-ajan ajanut on mennyt tosi paljon kovempaa mitä muu sakki. Sulka kypärään siitä, että parempi aika mitä luokan voittaneella. Pätkän tuloksista tietämättä vähän alla päin huoltoon, että mitäköhän tästä tulee...

Huollossa oli hyvin aikaa juoda ja tankata pyörä. Kerkes vähän rauhottumaan ja istumaan. Kuumuus alkoi kyllä tehdä tehtäviään ja pieni päänsärky alkoi hiipiä takavasemmalta. Ei muuta kuin uudestaan reitille ja sotasuunnitelmana on hyökätä 4 maastokokeella reippaasti.

Toiselle lenkillä lähdettäessä huomasin, että äänimerkki pyörii tyhjää. Ei muuta kun vähän matkaa siirtymää ja katseleen kiinnikettä ja syylärin kannakkeessa oleva holkki pyörikin tyhjää, ei pysty korjaamaan joten annettava olla. Siirtymä meni paremmin ja ei tullut harhailtua liikoja, kun tiesi jo mistä kiertää.

4 maastokokeelle sitten hyökkäys päälle ja ensimmäiset mäki kurvaukset menikin hienosti ja oli siistiä vähän ottaa ilmaa alle ja hypätä pitkään mäkeen alas ja kovalla jarrutuksella valliin. Sitten synkempään mehtään, sielä kanssakilpailija makoili ikävästi ja hiljensin katsomaan, että onko kunnossa. Hän viittoin, että anna mennä, ei hätää. Aukeammassa maastossa meinasin vetästä yhen kohdan pahasti pitkäksi, lippusiimat katkeili ja ei muutakuin pyörää ympäri ja taas tuhlaantui 10-20 s. Muutamia pyörän sammutuksia taas ja muistaakseni pari ohitusta piti tehdä. Ohitukset meni onneksi hyvin ilman, että vaaransi muiden ajoa. Pätkän puolivälissä alkoi kädet puutumaan ja pääsin taas ohittamaan yhden tyypin. Sammutin pyörän pari kertaa hitaissa paikoissa ja v***tti. Lähellä pätkän loppua sama kuormalava kohta ja yritin ajaa ylitse siitä. Tietysti kunnon sudituksella ja perä alta. Laitoin jalkaa maahan, että saan tukea ja sittenhän sitä kaaduttiin, kun ei puolen metrin jaloilla yltä. Tietysti suoraan kiven päälle ja näin kuinka ilmanohjaimen muovi ryysti kiveä pitkin. Äkkiä pumppasin pyörän ylös ja samalla hajos kengästä yksi solki. Loppupätkä olikin vähän kivikkoisempaa ja ylimääräinen ohjelma söi miestä jonkin verran ja alkoi kädet huutamaan hoosiannaa. 50 m ennen maalia tietysti vielä yksi pyörän sammutus ja pakko oli päästää takana tuleva uudestaan ohitse ja sitten pyörä käyntiin ja kaksi mutkaa jolloin huomasin, että maali oli taas aivan nurkan takana. Vähän joutu manaamaan, että nyt meni käteen ja tuli annettua turhan kaatumisen ja sammutusten vuoksi aika paljon myöden ajassa. Ei se silti kaikista huonointen menny. Sijotus 34 ja 20s huonommin kuin ekalla kierroksella. Ottaen huomioon reitin kulumisen ja ohjelman niin ihan ok. Silloin siirtymälle mennessä kyllä ärsytti, kun niin paljon piti spedeillä sillä maastokokeella ja se, että alkoi kunto vähän loppumaan.

Huoltoon tullessa päänsärky alkoi olemaan jo aika hyvä ja fiilis kadoksissa huonosti menneen pätkän jäljiltä. Pyörästä hajos taklausharjoituksessa kiven kanssa syyläristä korvake mikä vasta hitsattiin kuntoon. Eli taas korjataan ja ostoslistalle menee syylärinsuojat ettei tartte joka ajokerralla syyläreitä oikoa ja hitsailla. Kengästä meni soljen vastakappale mikä on kengässä. Ei aiheuta toimenpiteitä, kun ei niille pysty mitään tekemäänkään. Viimeiselle kahdelle maastokokeelle lähdin selviytymään. Varovaisella meiningillä, että maanantaina pääsee töihin.

5 maastokoe meni ihan ilman suuria murheita, vähän varovaisesti ja paria paikkaa varoen ettei tartte jäädä syvään spooriin kiinni. Kädet alkoi mennä taas tukkoon ja tuli ajettua liian pienellä vaihteella koko ajan ja alettua istumaan väärissä paikoissa. Sijoitus 28 ja puolen minsan päässä jo 10 porukka. Olisi ollut mahdollista ajaa sinne jos ei olisi työpäivä painanut takaraivossa ja olisi ajanut sillä isommalla vaihteella.

Helppo siirtymä viimeiselle pätkälle ja mielessä, että sielä vallit on menny varmaan pusseille ja niitä ei pidä ajaa. Siirtymällä alkoi vasen ranne kipeytymään oikein kunnolla ja tiedossa oli tämä vanha vaiva. Lähdin ajamaan viimeistä maastokoetta ihan ok asenteella ja muutama mutkaan meno meni aivan liian varovasti jarrutellen ja parissa mutkassa olikin tasaista. Valli kierti aivan törkeän kaukana sisäkaarteesta ja meni vähän tasapainoiluksi, kun ajoin sisälinjoja. Parissa mutkassa onneksi ajosilmää oli sen verran, että vallista tukea ja leikaten sisälle. Muuten pätkä meni kyllä ihan ok, paremminkin olis päässy mutta vähän varovaisuutta ja tasapaino-ongelmia mutkissa. Fiilis oli pätkän maalissa, että nyt on tullut vedettyä sen mitä kunto antaa periksi mutta vauhtia jäi kyllä vähän varastoon, kun tuli varottua sairaslomaa vähän liikaa. SIJOITUS 11:sta!!! Kyllä veti naamaa hymyyn, että ei olisi uskonut tuommoisella ajolla pääsevän noin hyvälle sijalle. 0,2s päässä pätkän 10 sija, 9 sija n.2s päässä ja vaivaisen 4s päässä 3 sijoitus pätkällä. Ne olisi voinut olla ajettavissa kiinni mutta kahden kärki meni niin kovaa, että heihin ei ollut mitään mahdollisuutta.

Kroppa kipeä ja hyvällä fiiliksellä sai tulla maaliin. Ennen kilpailua laitettu tavoite 40:nen porukkaan kerkeämisestä täytyi ja puoliväliin porukkaan myös. Mutta 3&6 pätkän hyvät sijoitukset ja pienet erot edellä meneviin sai kyllä tosi hyvälle mielelle. Jos vähän iskareita säätelis ja kävisi treenaamassa niin tulokset voisi olla vielä paremmat! Saa nähdä vain, että tuleeko endurokisoja vielä ajettua mutta crosscountrya ainakin paristi varmasti tiedossa.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

JPV MX-koulukiertue 11.6.2012 Siilinjärvi

Vuosi sitten polkupyörällä olin lenkillä ja eksyin Mikkelin Haukilammen motocross radalle katseleen meininkiä. Sielähän oli Jussi-Pekka Vehviläisen MX-koulukiertue meneillään ja sielä olinkin puoli päivää kuunteluoppilaana. Totesin silloin, että tämmöiseen on päästävä.

Tänä vuonna sitten Sulkavalla olisi ollut samanmoinen, no se olikin täynnä. Missäköhän muualla olisi ko. koulukiertueen pysähdyspaikka? Siilinjärvi sattui lähelle ja kalenterissa löytyi lomapäivälle samantien paikka.

Ei muuta kuin paikalle ja meininki oli kohallaan, kun seurana oli monen kokoisia pyöriä ja kaikki crossi lisenssikuskeja. Nonni, eli vetomiehiä kaikki ja nyt meikäläinen enskapenana paikalla. Olinkin leikkisästi koko päivän ajan tunnettu "lamppumiehenä".

Päivä olikin tarkoitettu tehtäväksi niin, että 3 rastia ja jokainen rasti sisältää 4x10min ajoa. Totesin taas mielessäni, että huhhuh. Kyllä on meikä poika tämän ajorupeaman jälkeen vähän poikki. Radalle järjestettiinkin kolme hyvää lenkkiä mitä sitten ajeltiin vuorollaan.

Ajamiseen tuli hyviä vinkkejä ja nyt voi sitten vähän alkaa panostaan treenin laatuun, kun koittaa hieroa ajovinkkejä oikeasti selkäytimeen. Pääosin homma toimikin ihan hyvin, hieman jalkojen asentoa paranneltava. Jalkojen asento tekikin mukavan tempun ja alkoi käymään selkään ajaminen aivan älyttömästi. Typerin asia olikin, että ei oikein enduropyörän iskarit kestä semmoista sikaa mitä crossi vaatii. Patikkoa ei pystynyt yhtään ajamaan samalla tappamisen meiningillä mitä vuosi sitten, kun kävin vanhemmalla rossipyörällä veivaamassa sielä. Hyppyrit meni hyvin ylitse ja ajo maistui. Nyt piti hiivistellä hyppyreihin, kun pelotti että pyörän runko katkeaa, kun oikein laskee sopivasti pari metriä lyhyeksi tai pitkäksi.

Hyvä päivä® ja todella opettavainen. Valmennus jutut eivät tähän pelkästään jää vaan seuraavaksi pitää mennä sitten undercover meiningillä Honda extreme academy:n päivälle Kuopion Heinjoelle. Sielä taas saakin vastaan Pirisen&Pyrhösen&Jorgensenin joilta imeä oppia lisää. Sitä ennen onkin enduroa tiedossa Vekarajärvellä ja kesälomailua Riiassa, se hölläsee.

Motorengas CC Joutsa 2.6.2012

Kesä alkoi ja ajamaan pääsi ennen Joutsan cc-kisaa kaksi kertaa kesärenkailla. Pystyi helposti toteamaan, että kylläpä on vauhti pudonnut. Ajoin kerralla melkein tankin tyhjäksi kokeillakseni, että miten kunto voisi kestää 2h kilpailun. No jaa, saattoi kestää tai ei kestä. Riippuu mitä vauhtia täytyy pitää. Tavoitteeksi 100 joukkoon pääsy, huippusuoritus voisi tällä ajolla olla jos puoliväliin pääsee.


Vettähän satoi aivan älyttömästi. Lähdön järjestelyssä olikin tarjolla viimeinen rivi ja vähän piti koittaa lämmitellä käsiäkin ja poseerata parempaa puolta itsestään yleisölle ;)

Lähtö kävi ja totesin, että turha tässä hoppuilla. Kuuleman mukaan metsikköön hävisin varmaan viimeisen 15:sta sakissa. Sitten ajeltiin jonossa ja alkoi vähän hermo menemään iteltä, että ei tämmöstä possujunaa jaksa kukaan. Ei muuta kuin raivolla ohitteleen ja ihan hyvin pääsikin ohitse, milloin ulkoa ja milloin sisältä. Reitti maistui heti hyvältä, että mukavaa hiekkaa. Muutamia pieniä mäkiä oli alussa ja niissä piti vähän pysähdellä, kun tilaa ei ollut kiertää. 


Ensimmäinen isompi hiekkamäki mikä näkyy ylemmän kuvan taustalla. Mäen alla totesin, että ompas sielä porukkaa jumissa. Vähän katsoin reittiä, että tuoltahan taitaa latu löytyä ja kokeillaampas miten 300cc 2t kiipee mäkeä. Ei muuta kuin hanaa ja heti alkoi mielessä hymyilyttämään, kun tajusin laittaa uuden michelinin "kauha" renkaan taakse. Takana tulijat ja rinteessä olijat varmaan sai vähän todeta saman varmaan, että hyvin sylkee. Mäen päälle ilman ongelmia... Sitten alkoikin ajo vähän rauhoittua, kun sai omaa ajoa alkaa ajamaan ja keskittyä lähinnä siihen, että saa ohitettua porukan ilman suurempaa "block pass"ia.

Loppu menikin melko hyvin. Vesisade pilasi hieman sitä, kun ei meinannut nähdä mitään niin piti sit ajaa hiljempaa mitä olisi voinut ajaa. Parilla viimeisellä kierroksella loppui rollareista filmikin, kun joutui niin paljon vetelemään niitä.

Typerämpi homma kävi radan reunalla, kun oli patikkoa ja jalka osui montun reunaan ja repäs jalan taakse. Jalka jäi johonkin jumiin ja kirosin siinä, että mitä nyt tapahtu? Sivujalan kumilenkki oli ajosaappaan nivelen välissä. Ei muuta kuin kumilenkki jalasta pois ja kovaa ajoa... Kotona sain todeta, että reippaan vuoden vanhat gaernet sitten antautui niin ettei sitä saa korjattua. Ei taida tarvita ostaa niitä jos eivät tuota vertaa kestä ajoa.

Loppuen lopuksi sijoituksena varsin kelvollinen 69:s. Ottaen huomioon ajon määrän ennen kisaa ja näkemisen hankaluudet.

Jaksoi sitä peukkuakin näyttää ja pyörää on saanutkin pestä tuon turneen jälkeen monen monta kertaa.